Korjausrakentamisessa tarveselvitys poikkeaa jonkin verran uudisrakentamisesta. Taloyhtiössä hyvin laadittu ja ajantasainen toimintasuunnitelma pitää sisällään korjaustarpeet ja niiden ajoituksen. Jos yhtiön piha-alueet on hoidettu suunnitelmallisesti ja ammattimaisesti sekä tarvittavat korjaukset on tehty ajallaan, tarveselvityksen tekeminen on helppoa. Tarvitaan vain muutama lisäselvitys, ehkä joitakin kuntotutkimuksia (sadevesiviemäri, leikkivälineiden kunto tmv.) ja hankepäätöksen valmistelu yhtiökokoukselle.
Näin hyvin asiat ei kuitenkaan yleensä ole. 60- ja 70 - luvuilla valmistuneet taloyhtiöpihat on monesti alkuperäisessä asussaan ja ne on päästetty varsin huonoon kuntoon. Monesti kyseeseen tulee piha-alueiden uudelleen rakentaminen. Tällöin huolellinen tarveselvitys on paikallaan.
Tarveselvitys on hyvin käyttäjälähtöinen. Selvitetäänhän siinä nimenomaan käyttäjien tarpeita. Toki viranomaismääräyksillä ja "pakollisella" tekniikallakin on osansa. Tästä syystä asukkaita ja heidän tarpeitaan tulisi kuulla mahdollisimman paljon.
Tarveselvityksessä voidaan tehdä esimerkiksi seuraavia selvityksi ja tutkimuksia:
- Asukaskysely /asukasilta- Kasvillisuuskartoitus
- Muuttuneiden viranomaismääräysten selvitys
- Pysäköintialueiden riittävyys
- Leikkivälineiden turvatarkastus
- Muiden yhtäaikaisten / lähitulevaisuuden remonttien tarpeet
- Hankkeen laajuuden märittely ja alustava kustannusrakenne
- Jätekatokset, valaistus yms.
- jne.
Hankkeen laajuuden ja kustannusten määrittely jo tässä vaiheessa on tärkeää, kuitenkin vielä laajalla ajatuksella. Nollien määrän olisi jo hyvä olla kohdallaan. Tarkoitan tällä sitä että ollaanko lähdössä muutaman tonnin, kymmenen tonnin vai satojen tuhansien hankkeeseen.
Tässä on syytä muistaa että ollaan tekemässä useiden kymmenien vuosien päähän vaikuttavia päätöksiä.
Tarveselvityksestä tehdään tarveselvitysraportti ja valmistellaan yhtiökokoukselle aineisto hankepäätöstä varten. Hankkeen jatkoa ajatellen on hyvä että hankepäätöksen pohjaksi on mahdollisimman realistinen lähtökohta. Tarveselvitysraportti on myös tärkeä hankesuunnittelun lähtötieto.Tarveselvityksen voi tehdä joko kokonaan itse käyttäen tarvittavia asiantuntijoita tai käyttää ulkopuolista suunnittelijaa.
HANKEPÄÄTÖS
Vaihe päättyy hankepäätökseen. Yhtiökokous valtuuttaa hallituksen hankkeen valmisteluun eli hankesuunnittelun aloittamiseen. (Tai voidaan päättää että hanke jätetään tässä vaiheessa. Hyvä päätös tämäkin, jos selvitys on tehty huolella.)
Jatkuu
Osa 3 - Hankesuunnittelu, osa 4 - suunnittelu, osa 5 - rakentaminen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti