Kysyttäessä
omakotiasumiseen liittyviä arvoja on oma piha varmasti top5 listalla. Piha on
lisäksi toiseksi kallein osa omakotirakentamisessa heti varsinaisen
rakennusurakan jälkeen. Tästä huolimatta piha on monesti jälkeenpäin
päälle liimattu erillinen osa. Miksi ihmeessä? Onhan piha oleellinen osa
omakotirakentamista ja -asumista.
Messuilla
alanpalveluita esitellessäni tuntuu monen rakentajan ajatus olevan, ettei piha
nyt aivan vielä ole ajankohtainen. Kuitenkin projektin vaiheesta kysyttäessä on
vastaus monesti: ”Tehdään vasta sisätöitä ja muutetaan talven aikana. Pihaa
katsotaan sitten keväällä”.
Kuvaavaa
on myös muutama vuosi sitten käymäni keskustelu erään pihasuunnitelmasta
alustavasti kiinnostuneen rakentajan kanssa. ”No ei pihasuunnitelma vielä ole
ajankohtainen, kun tehdään vasta runkoa, mutta kyselen nyt vaan mielenkiinnosta”
… ”Meillä on maanrakentajan kanssa soppari, että tasaa maat -150 valmiista
pinnasta.” Kyselin, että minkähän mukaan hän tämän tekee, jos ei ole vielä
suunnitelmaa? No lopputuloksen varmaan arvaatte – ei kauppaa.
Viimevuosina
noin puolella asiakkaistani on ollut uudiskohde mutta lähes kaikki rakentamistamme
pihoista on ollut ’saneerauskohteita’. Ei kuulosta ihan järkevälle. Eikös tämä
tarkoita, että tehdään kahteen kertaan? – Ja myös maksetaan kahteen kertaan.
Piha
kannattaakin ottaa kiinteäksi osaksi kokonaisprojektia. Heti omakotihankkeen suunnittelun
alkuvaiheessa kannattaa huomioida myös piha. Pihan suunnitteleminen muun
suunnittelun yhteydessä mahdollistaa yhtenevän kokonaisuuden luomisen jossa
sisätilat jatkuvat luontevasti pihalle. Näin saadaan koko tontti asumisen
käyttöön. Yhtäaikaisella suunnittelulla koko tontin rakenteet saadaan
yhteensopiviksi ja toimiviksi.
Rakennusvaiheessa
voidaan pohjien kaivusta ja työmaatien teosta alkaen ottaa pihanrakenteet
huomioon. Kaivot ja kaapelit tulevat oikeaan paikkaan, terassin alustaan
routaeristeet, turhia täyttöjä ei tehdä ja niin edelleen. Tässä muuten saattaa
syntyä huomattavia kustannussäästöjäkin.
Projektin
kokonaishallinnan kannalta oleellisessa osassa on pääsuunnittelija ja vastaava mestari
– rakentajan tahtotilan lisäksi tietysti. Heidän tehtävänsä on huolehtia eri
osa-alueiden yhteensovittamisesta rakentamisen eri vaiheissa. Suunnittelussa
toiminee parhaiten koordinoituna suunnittelu. Tällöin pääsuunnittelijalla on
koordinointivastuu kaikkien tilaajan suunnittelijoiden välillä. Hyvien suunnitelmien pohjalta vastaavan mestarin on sitten helppo aikatauluttaa työt järkevästi.
Suunnittelun
merkitystä ei voine liikaa korostaa kokonaisuuden onnistumisen kannalta.
Suunnittelun pitää olla laadukasta ja oikein ajoitettua. Suunnittelusta
kirjoittelinkin jo edellisessä postauksessa. Koitetaan siis rakentaa kerralla
oikein.
