Piha on oleellinen osa omakotitalon rakennusprojektia

Kysyttäessä omakotiasumiseen liittyviä arvoja on oma piha varmasti top5 listalla. Piha on lisäksi toiseksi kallein osa omakotirakentamisessa heti varsinaisen rakennusurakan jälkeen. Tästä huolimatta piha on monesti jälkeenpäin päälle liimattu erillinen osa. Miksi ihmeessä? Onhan piha oleellinen osa omakotirakentamista ja -asumista.

Messuilla alanpalveluita esitellessäni tuntuu monen rakentajan ajatus olevan, ettei piha nyt aivan vielä ole ajankohtainen. Kuitenkin projektin vaiheesta kysyttäessä on vastaus monesti: ”Tehdään vasta sisätöitä ja muutetaan talven aikana. Pihaa katsotaan sitten keväällä”.

Kuvaavaa on myös muutama vuosi sitten käymäni keskustelu erään pihasuunnitelmasta alustavasti kiinnostuneen rakentajan kanssa. ”No ei pihasuunnitelma vielä ole ajankohtainen, kun tehdään vasta runkoa, mutta kyselen nyt vaan mielenkiinnosta” … ”Meillä on maanrakentajan kanssa soppari, että tasaa maat -150 valmiista pinnasta.” Kyselin, että minkähän mukaan hän tämän tekee, jos ei ole vielä suunnitelmaa? No lopputuloksen varmaan arvaatte – ei kauppaa.

Viimevuosina noin puolella asiakkaistani on ollut uudiskohde mutta lähes kaikki rakentamistamme pihoista on ollut ’saneerauskohteita’. Ei kuulosta ihan järkevälle. Eikös tämä tarkoita, että tehdään kahteen kertaan? – Ja myös maksetaan kahteen kertaan.

Piha kannattaakin ottaa kiinteäksi osaksi kokonaisprojektia. Heti omakotihankkeen suunnittelun alkuvaiheessa kannattaa huomioida myös piha. Pihan suunnitteleminen muun suunnittelun yhteydessä mahdollistaa yhtenevän kokonaisuuden luomisen jossa sisätilat jatkuvat luontevasti pihalle. Näin saadaan koko tontti asumisen käyttöön. Yhtäaikaisella suunnittelulla koko tontin rakenteet saadaan yhteensopiviksi ja toimiviksi.

Rakennusvaiheessa voidaan pohjien kaivusta ja työmaatien teosta alkaen ottaa pihanrakenteet huomioon. Kaivot ja kaapelit tulevat oikeaan paikkaan, terassin alustaan routaeristeet, turhia täyttöjä ei tehdä ja niin edelleen. Tässä muuten saattaa syntyä huomattavia kustannussäästöjäkin.

Projektin kokonaishallinnan kannalta oleellisessa osassa on pääsuunnittelija ja vastaava mestari – rakentajan tahtotilan lisäksi tietysti. Heidän tehtävänsä on huolehtia eri osa-alueiden yhteensovittamisesta rakentamisen eri vaiheissa. Suunnittelussa toiminee parhaiten koordinoituna suunnittelu. Tällöin pääsuunnittelijalla on koordinointivastuu kaikkien tilaajan suunnittelijoiden välillä. Hyvien suunnitelmien pohjalta vastaavan mestarin on sitten helppo aikatauluttaa työt järkevästi.

Suunnittelun merkitystä ei voine liikaa korostaa kokonaisuuden onnistumisen kannalta. Suunnittelun pitää olla laadukasta ja oikein ajoitettua. Suunnittelusta kirjoittelinkin jo edellisessä postauksessa. Koitetaan siis rakentaa kerralla oikein.

Kenelle pihasuunnitelma tehdään?

Olen viime päivinä laskenut useitakin urakoita erilaisiin kohteisiin. Tarjouksen tekeminen on helppoa.  Ei tarvitse kuin hinnoitella se mitä tilaaja haluaa. Mutta mitä tilaaja haluaa? Pihan. Hyvä pyydän lähettämään suunnitelmat tarjouksen pohjaksi.  Näitä suunnitelmia tutkiessani tulee mieleeni, että kenelle näitä suunnitelmia oikein tehdään? 

Otetaanpa ajatusleikki: Kenelle pihasuunnitelma tehdään? – Asiakkaalle. No kuka on asiakas? Onko se laskun maksaja? Mietitäänpä mikä on lopputuote? – Piha.  Tästä mielestäni voisi ajatella että suunnittelu tehdään käyttäjälle.

Nyt voidaan miettiä mitä käyttäjä tekee pihasuunnitelmalla pelatessaan krokettia uudella pihallaan? EI MITÄÄN.

Tästä näkökulmasta pihasuunnitelma näyttäytyy aivan uudessa valossa. Vai olisiko ehkä syytä puhua pihasuunnittelusta. Suunnitelmahan on vain yksi prosessin näkyvä tuotos. Näin ajateltuna käyttäjälle ”tehdään” palvelu ja suunnittelun näkyvä osa suunnitelma palvelee kaikkia jotka tarvitsee tietoa mitä ja miten.

Palvelu

Tilaajan näkökulmasta suunnitelma on palvelu joka mahdollistaa hankkeen toteuttamisen suunnitelmallisesti ja ennalta määritellyllä tavalla. Tilaaja tarvitsee suunnitelmaa nähdäkseen miltä piha näyttää sekä toimiakseen niiden kanssa jotka pihan tekevät. Eikö nämä ole nimenomaan palvelua? On tehty jotain joka helpottaa tilaajaa saamaan haluamansa (eli pihan). 

Suunnitelma = suunnitelma-asiapaperit

Palvelun näkyvä tuote on suunnitelma-asiapaperit (yleensä ei pelkkä kuva).

Asiapaperit on syytä tehdä niin, että ne palvelevat kaikkia hankkeen toteuttamiseen osallistuvia. Ohjeet ja opit tähän on varmasti olemassa. Ne täytyy vain jokaisen suunnittelijan selvittää ja ottaa käyttöön.

Joskus kuulee selityksiä, että asiakas halusi vain tällaisen tai ei ollut saatavilla lähtötietoja jne…

Koska tilaaja harvoin tietää mitä on tilaamassa, olisi hyvä että edes myyjä tietäisi mitä on myymässä. 

Laittakaamme siis koko ammattitaito peliin!

Mitä ihmettä

Mitä minä täällä teen? Kaikkeen sitä joutuu tässä nykyajan maailmassa!
Ensin tuli Face sitten Twitter, G+, jne...
Ajatuksena on kirjoitella tänne säännöllisen epäsäännöllisesti juttuja viherrakentajan arjesta.

Yli viisitoista vuotta yrittäjänä toimittuani olen törmännyt jos jonkinlaisiin asiakkaisiin ja tapauksiin.
Myöskin alan erikoisuudet ja ongelmat (lue haasteet) ovat kirvoittaneet ajatuksia monesti. Nyt siis olen ajautunut tänne ja niistä yritän jotain kirjoitella.

Koska en ole kirjailija ja äidinkielen tunnitkin tuli vain suoritettua, niin teksti ei ole aina hyvää suomea ja kirjoitusvirheitäkin varmasti löytyy. Asioista saa ja pitää olla erimieltä. Toivonkin rakentavaa keskustelua aiheiden ympärille. Voi olla että kirjoittelen välillä tarkoituksella hieman provikatiivisesti keskustelun herättämiseksi.

Kaikki tekstit ovat omia mielipiteitäni ja ajatuksiani eikä edusta muiden työnatajieni mielipidettä.

Minä
Mikko Suomalainen, yrittäjä, viherrakentaja
Viherrakentamisen lisäksi minua kiinnostaa, pihasuunnittelu, yritystoiminta, palvelumuotoilu ja tuotekehitys

Yritykseni
Mikon Yritysmaailma Oy
 

Jäämme siis odottamaan tekstejä... Aihe on jo tiedossa. Josko vaikka kohta saisi jotain kirjoitettua.